Henry Ford joskus tuumi kuinka paljon onkaan hyötynyt lukemalla kaikenlaista hyödytöntä. Hiljaista tietoa löytyy usein sieltä mistä sitä ei osata etsiä. Vastaavasti helposti löydettävissä oleva ilmiselvä tieto on monien muidenkin saatavilla. Voidaan sanoa, ettei mikään idea ole täysin uusi. Se on vain uudenlainen yhdistelmä vanhaa tietoa. Eikä aina edes yhdistelmä ole mitenkään uusi muuten kuin siten, ettei sitä esiinny sellaisena juuri tässä ajassa ja paikassa. Jotta näitä luovia yhdistelmiä syntyisi, on kuitenkin oltava paljon tietomassaa. Ihan vain siksi, että mitä enemmän on tietoa, sitä enemmän on mahdollisuuksia erilaisiin yhdistelmiin. Nämä yhdistelmät edellyttävät usein monia sattumia, yrityksiä ja erehdyksiä. Ei kenelläkään ole varmista karttaa innovaatioidenkaan äärelle. Sen sijaan jokainen voi yrittää itse piirtää paperille karttaa sitä mukaa kun eteenpäin kävelee. Jos reitti kulkee samoja polkuja kuin muillakin törmää samaan tietoon kuin useimmat muutkin. Jos taas lähtee omille teilleen, on usein muiden mielestä jotenkin ”eksynyt”. Ehkä jopa laiska, koska voihan epämääräisellä ”tuolla jossain” harhailu vaikuttaa muista ihmisistä ajanhukalta. Tuo näkemys muuttuu vasta sitten jos löytääkin harharetkiltään innovaation. Niitä ei kuitenkaan löydy jos kaikki kulkevat ennalta määriteltyjä reittejä samoja ajatuspolkuja pitkin.